Opintopäiväkirja on täysin uusikokemus mutta yritetään nyt tehdä tästä edes jollain tavoin järkevä kokonaisuus.
Mustalipeä koostuu lingiinin jäämistä,
hemiselluloosasta ja epäorgaanisista kemiakaaleista, joita käytetään sellun
tuotantoprosessissa. Yleensä sen painosta noin 15 % on kiintoainetta, 40-45 % suopaa,
35-45 % lingiiniä ja 10-15 % muita orgaanisia aineita. Mustalipeä sisältää noin
puolet siitä puun energiasta mitä tulee sisään tehtaaseen.
Haihdutuksen ensisijainen tehtävä on poistaa sisään
tulevasta mustalipeästä vettä, jolloin sen konsentraatio nousee huomattavasti.
Tämä taas varmistaa myöhemmin tapahtuvan tehokkaan polton. Haihduttaminen
tapahtuu vaiheittain useassa eri säiliössä käyttäen höyryn kiertoa haihdutukseen.
Haihdutuksessa tulee kiinnittää myös huomiota sivutuotteiden talteen ottoon,
joista tärkeimpiä ovat metanoli, tärpätti ja suopa.
Syöttölipeää ajetaan järjestelmään yleensä 4.
yksikköön. josta se se kiertää edelleen 5, 6, 3, 2, 1 yksiköiden läpi minkä
jälkeen se ajetaan soodakattilalle noin 80 % vahvuisena. Höyrykierto tapahtuu
päinvastaiseen suuntaan lämpötilan ollessa korkeimmillaan 1. yksikössä. Höyryä
painetaan järjestelmään korkealla paineella ja imupuolella on noin 1barin
alipaine auttamassa vetoa. Haihduttamon primäärilauhteet kerätään paisunta astioiden
kautta pumppausastiaan, josta se operoidaan
likaislauhdesäiliöön tai päälauhdesäiliöön soodakattilalle. Haihduttamon sekundäärilauhteet hyödynnetään
valkaisussa ja kaustisoinnissa sekä haihduttamolla pesuliemenä.
Ymmärtäisin että haihdutin tyyppejä on kaksi
erilaista, näin siis knowpulpin mukaan. Eli moni vaihde haihdutin, jossa höyryn
sisältämä energia käytetään useaan kertaan pitkälti kuten edeltävässä
kappaleessa olen kuvaillut. Kompronointi haihduttimessa höyryä on käytettävissä
vähän, jolloin samaa höyryä kierrätetään pöntössä nostamalla kompressorilla sen
painetta korkeammalle, jokaisen käyttökerran jälkeen.
Haihduttamon mahdollisia ongelmia ovat
vaahtoaminen, jota voi tapahtua mustalipeän tulo pitoisuuden ollessa liian
matala. Kapasiteetin aleneminen on seurausta lauhduttimien pintaan kertyvästä
kiintoaineesta, joka laskee hyötysuhdetta. Suopa ei välttämättä erotu mikäli
lipeä on liian väkevää, jolloin vettä kevyempi suopa ei pääse nousemaan faasin
pinnalle. Lauhteiden käsittelyssä pyritään ne pitämään mahdollisimman puhtaina,
koska niitä tullaan käyttämään muualla tehtaassa prosessivetenä. Niistä
pyritään siis erottamaan metanoli ja rikkiyhdisteet. Ongelmia voi syntyä
laitevioista tai kuitujen tukittua pisaraerottimen. Tulevan materiaalin kuitupitoisuus tulee olla
alle 40mg/l, tällöin vältytään suurimmalta osalta kuitujen aiheuttamista
ongelmista, joita ovat stripperin ja pisaranerottimien tukkeutuminen ja
lämpöpintojen likaantuminen.
Kemikaalinkierron kannalta haihdutuksessa mustalipeä
vahvuutta nostetaan, jotta se voidaan käyttää soodakattilassa polttoaineena ja
edelleen viherlipeän valmistukseen. Kuitulinja
on vielä jonkin verran epäselvä mutta mielestäni se on kuitulinjan viimeinen
vaihe.
